Vedätystä bitcoin-virtuaalivaluutalla

Taannoin runsaan 58 miljoonan euron bitcoin-varkaus Hongkongissa alkoi heilutella virtuaalivaluutan arvoa. Mitenkäs näin kävi?
Kansainvälisesti merkittävänä pidetyltä hongkongilaiselta bitcoinien välittäjältä varastettiin tietojärjestelmämurrossa bitcoineja noin 58 miljoonan euron arvosta. Hämärissä oloissa tapahtuneen varkauden takia välittäjä keskeytti kaupankäynnin, mutta sitten vasta kohu ja heilahtelut alkoivatkin.
Bitcoinien arvo heilahtelee
Bitcoin eroaa muista bittivaluutoista, joita ovat kaikki binäärimuotoisina vaihdettavat valuutat – siis kaikki oravannahkoja lukuun ottamatta – siinä suhteessa, että bitcoinin spekulatiivinen arvo liikkuu nopeammin ja rajummin. Näin se on myös helpommin pestävissä, koska käsin kosketeltava vastine bittirahalta puuttuu kokonaan.
Helppo siirreltävyys sekä Bitcoinin huomioarvo mediassa tekevät siitä erityisen maksuvälineen. Se on myös valuutta, jota on helppo luoda itse. Tämä on tietoturvan kannalta kyseenalaisinta, kuten olemme todenneet. Bitcoinien makuun pääsee hinnoittelemalla omia tuotteitaan tässä virtuaalivaluutassa, ja ostamalla niitä itselleen (vedätys, jota käytetään pörssikaupassa). Tai jos haluaa peitellä vähän, tekee kaverin kanssa sinulle minulle -diilin.
Bitcoin-uutisia lukiessa syntyy vaikutelma, että arvovaltaisetkaan uutistoimistot Bloomberg tai Reuters eivät perustasolla ehkä ole selvittäneet itselleen rooliaan bitcoinin liikkeiden arvoketjussa. Valuutan erityisluonne keinottelussa on vertaansa vailla, jos joku haluaa tehdä tiliä jättiromahduksen, esimerkiksi Hongkongin jytkyn jälkeen. Diilaaja ostaa halvalla ja myy virtuaalivaluutan, kun sen arvo liikkuu taas yli 600 dollarissa. Silloin kuitataan yhdessä yössä huimia summia.
Yllätys yllätys, kavalissa kyberrikoksissa jäljet saattavat johtaa myös Suomeen. Emme ole lintukoto.
Verkkotiedustelun kautta jäljille
Poliisi on päässyt useiden epäiltyjen jäljille verkkotiedustelun perusteella. Tekijät tietomurroissa ovat noin 20-vuotiaita kekseliäitä nuoria aikuisia, jotka osaavat mitä ovelimmin jakaa houkuttavia linkkejä. Linkkien aktivoiduttua rootkit-haittakoodit siirtyvät kohdekoneille. Valtaamansa tietokoneen pääkäyttäjänä kyberrikollinen tekee mitä haluaa: varastaa, manipuloi tai alistaa vallatun tietokoneen zombiksi palvelunestohyökkäyksiinsä.
Suomessa murrot ovat onnistuneet myös hyvin vartioituihin kohteisiin, tärkeisiin laitoksiin ja ministeriöihin, joiden kyberturvallisuutta yleisti pidetään hyvänä. Käsityksiä on päivitettävä, vaikka kiinnijäämisprosentti kyberrikoksissa on parantunut kehittyneen verkkotiedustelun ansiota.
